enkä ole ikinä ikävöinyt sinua näin paljon.
Sulkiessani silmäni en enää näe sinua
olet piiloutunut.
Mitä ikinä teinkään, olen pahoillani.
Tulin
Kohtasin
Rakastin
Ja pelkäsin lähteä.
Sekö on syntini? Etten lähtenyt oikeaan aikaan?
Annan hiljaisuutesi naulata minut ristille
sillä ehkä sinäkin taas näkisit minut
jos kärsimykseni huutaisi tarpeeksi lujaa.
Kello on kolme aamuyöllä
ja minä vasta suljin Netflixini.
Tauko maailmasta olisi yhä paikallaan
mutta minun on kuljettava eteenpäin.
Kuljettava kohti velvollisuuksia,
vastuuta ja valtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heitä kommentti!