keskiviikkona, tammikuuta 17

Rakkaani Masennus

Rakas, rakkaampi, rakkain.
Masennus, vaikea, vaikein.
Eikö rakkaus korjaakaan?
Avuttomuus, sidotut kädet.
Mitä teen?
Veitsen otan kädestä
pillerit kaapista
kyyneleet pyyhin hihoihini sinisiin.
Rakkauteni, masentuneeni.
Tekisin kaikkeni
sinun vuoksesi.
Voin vain kietoa sinut syliini
siniseen huppariin
hukuttamaan kyyneleesi.

torstaina, tammikuuta 11

Tervetuloa todellisuuteeni

Tervetuloa todellisuuteeni,

katso minne astut. Lattialtani voit löytää kaninkolon, kastella jalkasi jääkylmään Atlanttiin tai kompastua Hiidenpataan. Ei kannata nojata seinään, se voi sortua tai kasvaa kiinni sinuun. Älä mene vaatekomerooni tai et löydä enää takaisin. Pihametsäänikin kannattaa varoa, kentaurit eivät pidä tunkeilijoista. Keittiöni jätä rauhaan, näky saattaa järkyttää. Lampea en suosittele, merenneidot, kalmari, vedenväki ja jääpalat tuskin houkuttavat. Pysy tarkasti pääkäytävällä ettet eksy. Tämä linna kun on niin kovin iso. Jos tylsyys iskee, koeta toki pihan labyrinttia.

Huomenna illalla lähdemme McGeen kanssa Muumilaaksoon, joten jäät hetkeksi kaksin Kippari-Kallen kanssa. Olga ja Hajuherne leikkivät Puhin kanssa leikkimökissä, voit mennä mukaan tai katsella Tittelityyn ja Tittelituun esitystä. Pekka ja Monni kaipaavat ruokaa, äläkä anna Pillille ja Pullalle kermaa, he sekoavat siitä.

Sepä kävi esittelystä!

Toivon ettei tämä järkytä sinua, onhan tämä aika uutta. Tulet kyllä tottumaan ja pitämään. Kannattaa liikkua tanssien kolmoskäytävällä, yhdellä kyntteliköistä on vähän erikoinen Aspergerin syndrooma. Tanssiminen rauhoittaa sen mieltä. Voit toki myös laulaa, niin henkilökuntani tekee. Rohkelikkotorniinkaan ei muuten ole asiaa, Neville, Harry, Ron, Seamus, Dean ja Hermione asuvat siellä. Tyrmissä Goyle, Draco, Zabini, Nott, Blustrode ja Greengrassit, eikä Severus pidä vierailijoista. Naapurihuoneessasi asuvat Fred ja George, he ramppaavat kaupassaan niin usein, että heitä hätinä näkee.

Ja kirjastossa ei kannata mennä kiellettyjen osastolle.

Ne saattavat purra.

lauantaina, joulukuuta 30

Lämmin kehto johon lapseni lasken
iltana pimeän joulukuun
tuo turvan meille molemmille
Rakkauteni sinuun ei koskaan kuole
se elää ja hengittää pienenä kätkyessään

tiistaina, joulukuuta 26

95588.22

Viimeisiä päiviä viedään! Ilolla aion heittää vuoden 2017 menemään ja toivottaa vuoden 2018 tervetulleeksi. Josko se olisi lempeämpi ja hedelmällisempi kuin tämä vuosi, toivossa on ainakin hyvä elää. Nyt on ollut kuitenkin aika vilkuilla mennyttä vuotta ja sen synkkyydessä olleita hyvinkin valoisia hetkiä. Löysin useita hienoja ja merkityksellisiä hetkiä, mutta ajattelin jakaa tässä kolme sellaista, jotka käyvät mielessäni jollain tavalla miltei joka päivä.

Karhun kansan jäseneksiottorituaali
Vain vaivoin pystyin itkemättä vastaamaan kysymyksiin ja vastaanottamaan jäsenkorun, koska se tuntui niin oikealta. Ehkä te, jotka on kastettu aikuisina, voitte samaistua siihen tunteeseen. Siihen yhteenkuuluvuuden, turvallisuuden ja rakkauden tunteeseen. Kuin ympärille levitettäisiin oikein paksu peitto, jossa on flanellipussilakana niin että se on heti lämmin ihoa vasten.

Karhun kansan kekri
Ihmisenä, jolla on oikein diagnoosinakin sosiaalisten tilanteiden pelko, otin aikamoisen ison riskin ja menin yksin keskelle täysin vieraita ihmisiä. Ne ihmiset pysyivät vieraina suurin piirtein kymmenen minuuttia, ennen kuin rohkeasti istuuduin alas, esittelin itseni ja liityin keskusteluun. Sen jälkeen vierauden ja ulkopuolisuuden tunne katosi, kun ihmiset ottivat minut lämpimästi vastaan. Jopa suuresti panikoimani jäsenhaastattelu oli lämminhenkinen ja mukava.

Keskustanuorten Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous
Olin ensimmäistä kertaa ikinä puhujanpöntössä, sain vuoden aktiivin palkinnon ja sain kunnian toimia piirin varapuheenjohtajana tulevana vuonna. Automatkalla Alavudelta kotiin itkin, nauroin ja lauloin onnesta. En ollut uskaltanut edes toivoa varapuheenjohtajaksi valintaa, mutta kun äänestystulokset julkistettiin niin olin taas lähellä kyyneleitä.
Rakkaani,
lempeän lauluni laulaja,
ethän hylkää minua
lumiseen metsään kuusien keskelle
Löytämään tietäni
kotiin sinun luoksesi

keskiviikkona, joulukuuta 20


Minä rakastan sinua
jouluna ja juhannuksena
Sinun sylissäsi
vietän onnellisimmat hetkeni
Tiu’ut helisevät
joulukellot soivat
Sinun silmissäsi
näen joulurauhani

torstaina, joulukuuta 14

Tonttu ei vaan saa unta
ja sinä minua viet
Pehmeästi ees taas
yks kaks ja ympäri
Hämärän rauhassa
ääneti kuu käy kulkuaan
ja puissa lunta on valkeanaan